Pohjois-Atlantin saari on pΣΣosin laavaa, joka on tertiΣΣrikauden ja nykyajan purkausten tulosta. Kahden vanhan ylΣtasangon vΣlissΣ on toimivien tulivuorten vy÷. Aktiivisimmista tulivuorista voidaan mainita Hekla (1447 m). Useilla my÷hemmillΣ tulivuoripurkauksilla on yhteys uuden saaren Surtsey:n ja Vestmannasaarten syntyyn. Useiden alueiden maaperΣn suuren huokoisuuden perusteella on saarella helposti saatavilla olevia lΣmpimΣn veden energialΣhteitΣ ja maalΣmp÷Σ. Saarta ympΣr÷ivΣ meri on hyvΣΣ merikalastusaluetta, joten kalastus on eittΣmΣttΣ saaren tΣrkein elinkeino.
Pohjanmiehet tulivat Pohjois-Atlantin saaren ensimmΣisiksi siirtolaisiksi noin vv. 850-875. (Parlamentti /Altinget) perustettiin v. 930, kristinusko tuli vuoden 1000 paikkeilla. V. 1261 jΣlkeen ja tuli vuonna 1380 yhdessΣ Norjan kanssa Tanskan kruunun alaisuuteen. 1600-1700 - luvuilla maa oli merirosvojen, epidemioiden ja tulivuortenpurkausten piinaamaa, mikΣ tuhosi suuren osan vΣest÷Σ. V. 1874 maa sai rajoitetun itsehallinnon ja 1918 Tanskan personaaliunionissa suvereenin valtion aseman. Toisen maailmansodan kuluessa englantilaiset ja amerikkalaiset joukot puolustivat saarta. V. 1944 asukkaat ΣΣnestivΣt itsenΣisyydestΣ ja tasavalta perustettiin, mitΣ tanskalaiset suuresti katuivat. On sittemmin kokenut monia konflikteja muiden maiden kanssa, erityisesti Iso-Britannian ja Norjan kanssa saaren ympΣrist÷n kalastusoikeuksista. V. 1980 saaren vΣest÷ valitsi ensimmΣiseksi demokraattisesti valituksi naispuoliseksi presidentiksi Vigdis Finnbogadottir┤in. Talous on kasvanut, perustuu ylivoimaisesti kalastuksen varaan ja vuosittainen saalis on noin 6 tn. asukasta kohdin!
